Come back kenttäkisoihin !

Eilen olimme Centin ensimmäisissä kenttäkilpailuissa Harjussa. Itselläni oli kahden vuoden tauko kenttäkisoihin. Kävimme kerran Centin kanssa maastotreenissä Harjussa ja se oli niin loistava siellä ja ei katsonut MITÄÄN, joten päätin osallistua tutustumisluokkaan eli aluemestaruuteen. Minulla on aina ollut hinkua lajiin, mutta kenttähevosen kokonaisvaltainen koulutus vaatii resursseja (mm. RAHAA) ajeluttaa erittäin pitkiä matkoja treeneihin ja kisoihin. Laji vaatii tietenkin myös valmentaumisen joka lajissa. Kaakkois-Suomessa on vain yhdet kenttäkilpailut vuodessa. Suomessa kenttäkilpailukausi on todella lyhyt. Eikä varmasti kaikista hevosistakaan ole kenttään. Vilkaisin kipasta kenttäkilpailukalenterin ja suurin osa kilpailuista on toisella puolella Suomea. Pari kilpailua on kohtuullisen ajomatkan päässä ja ne voisin ajatella tehdä. Tuossa nyt tuli vain lajin huonoja puolia, muistakaamme että kenttäratsastus on ratsastuksen kuninkuuslaji. Arvostan kenttäratsastajia suuresti, täytyy olla taitava kouluttaakseen hevonen loistavaksi joka lajissa ja vielä pitää se terveenä. Mistään ei saa samanlaista mieletöntä fiilistä kuin onnistuneen maastoradan jälkeen ! Se tunne kun iloinen hevonen laukkaa reippaasti allasi ja on valmis ylittämään mitä tahansa eteen laitetaan on huipputunne.

Kisat alkoivat eilen 9 ja menin siihen aikaan veryttelemään koulurataa varten ja siinäkin tilanteessa olimme ensimmäistä kertaa. Turhaan omistaja huolehti meneekö se edes peräänannossa radalla. Hevonen suoritti kouluradan hyvin keskittyneenä ja peräänannossa. Tuli todella hyvä mieli, kun estehevonen yritti parhaansa valkoisten aitojen sisälläkin. Olimme koulukokeen jälkeen 2. Rataesteet olivat vain 90cm joten rata tuntui todella helpolta ja meni puhtaasti, toki tekee hevoselle hyvää välillä saada tehdä helppoa ja pientä. Esteiden jälkeen kävelin maastoradan kolmesti. Rata oli melko tekninen / moderni siellä oli tehtäviä ja todella kapeita esteitä. Radalta löytyi kaikki hauta, banketti, risueste, vesi, kulma, taloja ym. Päässä pyöri ennen rataa vain, että nolla on saatava olen ansainnut sen mitalin. Monen tunnin odotus tuntui piinaavaan pitkältä. Iltapäivällä päästiin starttaamaan maastoon viimein. Kenttäkellostani oli patteri loppunut, mutta onneksi eräs kanssakilpailija lainasi omaansa. Olin varautunut, että hevonen tarvitsee ehkä tukea, kun ensimmäistä kertaa on lähdössä maastoradalle. Turhaan mietiskelin, hevonen lähti lähdössä jo hyvin imemään ensimmäiselle esteelle ja missään kohdassa ei ollut mitään vaikeuksia. Hyvin leimasi esteille ja oli todella menossa ja kaiken hyppäsi erittäin rohkeasti. Puhtaasti se meni ja hieman aliaikaa, mieletön hevonen CP Centi !! <3

Meidän suoritus oikeutti luokassa 2. sijaan ja koska voittaja oli alueen ulkopuolelta, niin meille tuli kultamitali. Olin yhtä hymyä kullasta ja siitä, että hevonen suorittaa kaiken noin hyvällä asenteella ! Olin kyllä sanonut omistajalle itsevarmasti, että me käydään hakemassa tuo kultamitali, hän kyllä epäili tuota koulukokeen onnistumista. En kyllä itsekään uskonut, että hevonen voi olla noin hyvä uusissa tilanteissa. 

Taas muistan syyn miksi jaksan painaa aamusta iltaan talleilla. Uskon siihen, että joskus vielä ahkeruus palkitaan. Olen menossa Piia Pantsun valkkoihin ti-aamuna hypyttämään noviiseja maastoesteille ja lähtö tallilta 4.30. En välitä ajasta vaan siitä, että pääsen hyvän valmentajan oppiin.

 Olkaahan ahkeria, uskokaa itseenne ja hoitakaa hevosenne viimoisen päälle ! Ihanaa kesää kaikille !

(C) http://ratsumaen.blogspot.fi/