Ilahduin puhelusta

Olin tänään ratsastamassa ja poikaystäväni soitti ja kertoi haluavansa tulla käymään täällä! Jee! Minun täytyy pitää kuulemma pari päivää tallivapaata (OMG) jotta hän voi viedä minua johonkin. :-) Hän taitaa oikeasti välittää minusta. Olen tosi ilahtunut tästä.

Mimolla on ollut tällä viikolla läpiratsastus ja estetreeni. Mimo on ravissa hyvä ja laukassa pitää vaatia enemmän kokoamista ja sitä, että käyttää tehokkaammin takaosaansa. Laukka on muuttunut vähän paremmaksi ei ole enää vain epämääräistä könkötystä. Meidän pitää harjoitella laukassa temponmuutoksia; lisäyksessä sama muoto/ryhti säilyen ja kokoamista ilman kädellä vetämistä. Laukassa harjoittelemme "piruetteja", että oppisin kokoamaan ja vahvistamaan sitä.

Estetreenissä harjoittelimme sarjoja. Hyppäsimme 4 pystyesteen sarjaa ja okseri-okseri sarjaa. 4-sarjassa kaikki esteet olivat pystyjä 1 askeleen välein ja okseri-okseri sarjaväliin tuli 2 askelta puomeilla. Kaarrelaukkaa pitää säilyttää paremmin ja tukea ulkopohkeella. Ajoittain tunnen muutaman askeleen ajan, wow miten hyvä se on, kunnes taas palaan siihen vanhaan menoon. Yritämme kovasti oppia paremmiksi. Mimo on paras. <3

Annoin Mimolle vahvistus herpesrokotteen eli nyt tulee muutama päivä huilia treeniin, koska herpesrokote nostaa hevoselle kuumetta.

Huomenna menemme Belgiaan Emmersiin (supermagee hevostarvikeliike) shoppailemaan. Tosin minä ostan vain gag-kuolaimet Mimolle ja haaveilen mitä ostaisin jos minulla olisi ylimääräistä rahaa. Uudet ridahousut olisi kyllä kivat, kun näissä on reiden kohdat kuluneet puhki! :D

Missä mennään nyt

Kerron tässä kirjoituksessa "missä mennään" tällä hetkellä. Olemme Mimon kanssa startanneet täällä hallissa 1.25m nollalla ja 1.30m 1 pudotuksella. Suomessa olimme hallissa menneet vain 1.20m. Kivalta tuntuu se, että hevoseni on 11-vuotias ja se on silti kehittynyt muutamassa kuukaudessa eteenpäin hevosen oman hyvän asenteen, treenin ja hoidon vuoksi. Minulle on valjennut ettei kilpahevonen pärjää pelkällä kauralla. ;-) Valmentaja joka on opettanut minut hyppäämään ja auttoi paljon Mimon kanssa niin joskus sanoikin tuon asian, en vain silloin tajunnut mitä se tarkoittaa. Kilpahevonen tarvitsee eläinlääkärin hoitoa pysyäkseen terveenä ja suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Hevosta kannattaa näyttää eläinlääkärille jo ennenkuin se on ruvennut kieltämään ulos tai on kolmijalkainen. Pitää tuntea oma hevonen ja luottaa omaan tunteeseen onko hevonen kunnossa. Mimo <3 ainakin on niin yritteliäs hevonen, että se hyppää radan vaikka olisikin kipeä! Mimo on hoidettu kahteen kertaan hyvällä eläinlääkärillä erittäin kalliisti, mutta eihän kipeällä hevosella voi treenata ja kilpailla. Onneksi Mimolla on laaja vakuutus. Mimoon pistettiin myös jotain ainetta joka vahvistaa luustoa ja sitä ei edes saa Suomesta.

Mimon päiväohjelma on seuraavanlainen: aamulla kävelykoneeseen reipasta käyntiä 45min, jonka jälkeen se menee ruohotarhaan 2-3h. Ratsastustreeni on iltapäivällä. Ruokinnat ovat klo 7,12,17 ja 21. Viikkotasolla se tarkoittaa sitä, että on 5 päivänä ratsastus, 1 liinajuoksutus apuohjilla, 1 vapaa. Tänään ratsastin Mimon ulkona laukkaradalla ja kentällä auringonpaisteessa hupparissa ja toppaliivissä tarkeni hyvin. Itse ratsastan aina kypärä päässä! Haluan olla esimerkillinen vaikka tipunkin harvoin.

Mitä pitää muuttaa tai kehittää ratsastuksessani !? Haluan oppia ratsastamaan hevoset 100% läpi ja saada ratsastukseeni herkkyyttä ja keveyttä. Esteratsastuksessa ei riitä se, että selviän puhtaasti esteen toiselle puolella vaan sitä laatua tekemiseen !! Minun pitää siis oppia käyttämään pehmeämpiä apuja ja samalla ratsastaa hevonen läpi esteiden välissä. Tilanteessa kuin tilanteessa on vielä löydettävä hyvä etäisyys esteelle ettei tuhoa hevosen itseluottamusta tuomalla sitä huonosti isoille esteille ilman että nykii etäisyyksiä. Mimon kanssa on opeteltavaa, että esteilläkin ratsastaisin sitä väleissä läpi, kun olen tottunut vaan matkustamaan sillä kun se on niin helppo tasainen mopo, joka osaa tarpeen tullen tehdä ratkaisuja. Isoin asia on se, että oppisin ratsastamaan esteen edessä viimeiset askeleet kohti estettä eikä nykien taaksepäin. Toinen iso asia on se, että hevonen hyppäisi riittävän läheltä estettä ja joutuisi käyttämään kroppaansa paremmin. Opeteltavaa siis riittää ! Treeni-iloa kaikille ! :-)

Hevonen siistinä

Hevosen tulee aina olla hyvin hoidetun näköinen. Tämä tarkoittaa sitä, että sinulla menee aikaa ja vaivaa hevosen huoltoon. Meillä kaviot puhdistetaan aina, kun hevonen otetaan ulos karsinastaan tai se on tulossa maneesista talliin. Tällä tavoin aina tarkistat, että hevosella on kengät kiinni ja et sotke käytävää. Hevonen varustetaan hyvin valaistulla hoitopaikalla (meillä vesari/hoitopaikkoja on 6 vierekkäin). Hevoset ovat klipattuja jalkoja ja päätä myöten kokonaan, toki satulansija jätetään klippaamatta.

Tarkistan kuntoonlaiton yhteydessä ettei hevosella ole haavoja, rupia, hiertymiä, löysä maha, turvotusta/ lämpöä jaloissa, selkä kipeä + tsekkaan silmät ja sieraimet. Satunnaisesti mittaan aamuisin lämpöjä hevosilta. Harjauksen yhteydessä on myös hyvä tunnustella hevosen lihavuusastetta ja arvioida karvan kiiltoa = voiko hevonen hyvin. Hevonen harjataan kokonaan päätä myöten. Kavion pinta puhdistetaan ja kaviorasvat laitetaan kavion sisä- sekä ulkopuolelle. Jouhet selvitetään joka päivä ja tarvittaessa leikataan. Likaiset kohdat pestään sienellä, koska likaisella hevosella ei mennä ratsastamaan ! Pölyinen hevonen pyyhitään pyyhkeellä (yleensä nämä ovat niin puhtaana pidettyjä ettei ne ole sameita).

Klipattu hevonen on siisti ja helpompi pitää kuivana ja puhtaana. Hevonen joka on todella karvainen, hikoilee paljon jolloin se pitäisi pestä joka treenin jälkeen, mutta eihän se kuivu ikinä ja joudut vaihtamaan kuivatusloimia monta kertaa ja helposti tulee iho-ongelmia märän,muhivan karvan alla. Kokeile itse juosta likainen märkä villapaita päällä kunnon treeniä ja et pääse edes vaihtamaan sitä pois! Hevonen jaksaa paremmin, kun se ei ole läpimärkä hiestä jo alkuveryttelyn jälkeen. Jos et halua klipata kokonaan ja loimittaa tarpeeksi paljon ja hevonen ei ole menossa kilpailuihin niin osaklippauskin helpottaa asiaa huomattavasti.

Treenin jälkeen hevonen pitää pestä, jos se on hikinen (muista takajalkoväli ja leuan alus). Jos todella vähän hikoillut niin pelkkä märällä sienellä pyyhkiminen riittää. Tärkeintä on, että hevoseen ei jää satulan tai suitsien kuvia, että hevonen "ei näytä ratsastetulta". Meillä hevoset kuivatetaan solariumin alla. :-) Puhtaan ja kuivan hevosen päälle on kiva laittaa loimi/loimet ja ryntäiden kohdalle pehmuste taiteltuna eli pintelipatja. Hevosen miltein jokapäiväiseen hoitoon käytetään mm. rasvaa, kaviorasvaa, normishampoota, betadinea, shinea reilusti häntään, lihaksiin lämpösavea + muovipussin pala päälle, arnikaa, jalkoihin kylmäpakkauksia.

Hevosen siisteydessä kiinnitän huomiota harjaan ja häntään etteivät ole liian pitkiä, niskasiili aina lyhyenä, korvakarvat ja leuan aluskarvat klipattuna, vuohiskarvat ja ruununrajakarvat klipattuna tai väh. saksilla siistittynä. Häntä ja jalat pestään vähintään kerran viikossa shampoolla.

En voi sietää sitä, että hevonen on ratsastuksen jälkeen vain paiskattu karsinaansa ja vain otettu varusteet pois ja heppaparka seisoo hikisenä ja likaisena hoitamatta. :-(  Pitäkäähän hepoista hyvää huolta. <3 Hevonen aina etusijalle ja vasta sen jälkeen huolehditaan omista tarpeista.

Motivaatiota tarvitaan kehittymiseen

Motivaatiota kysytään etenkin silloin kun kaikki menee päin persettä; kisat menee huonosti, hevonen kipeänä, väsyttää, on nälkä, ikävä poikaystävää jne.. Jos sinulla on vahva motivaatio ja intohimo lajiin niin sinä potkit itsesi eteenpäin  ja revit viimeiset voimasi ja jatkat eteenpäin kohti parempaa huomista. Lähdet tallille ja menet ridaamaan kuin jäisit löhöämään sohvalle.. Minulla ei ole nyt tuollaista fiilistä, mutta totta kai on joskus ollut ja varmasti tulee olemaan vielä monta kertaa tässä elämässä. Joskus itsekin pysähtyy miettimään; miksi minä puuhaan hevosten parissa, koska päivät ovat todella pitkiä ja rankkoja ja rahaa ei ole ikinä mihinkään, koska ne kaikki kuluvat hevoseen. Kysymykseen on helppo vastata: ”minä haluan tehdä tätä enemmän kuin mitään muuta!” On mahtavaa työskennellä ja harrastaa samalla juttua mitä rakastaa. Haluan oppia kaiken hevosista ja tulla niin hyväksi ratsastajaksi kuin näillä rahkeilla on mahdollista. Minulla ei ole rahaa, mutta motivaatiota ja halua riittää. 

Joskus tuntuu siltä, etteivät kaikki osaa arvostaa sitä mitä heillä on, esim. omistaa hevosen ja ei edes viitsi/ehdi huolehtia hevosensa liikutuksesta ja hyvinvoinnista! Jos sinulla on vain yksi hevonen, niin kyllä pitäisi jaksaa itse varustaa hevonen kuntoon, ratsastaa ja hoitaa se hyvin. Olen oppinut, että parempi varustaa itse hevonen niin huomaat jos jokin asia muuttuu, eikä niin kuin minullekin on käynyt, että huomaat kisoissa hevosen selän olevan kipeä. Laiskuudesta tai tyhmyydestä sakotetaan!

Pidin ennen kerran kuukaudessa (nykyään kerran 3kk) tallivapaapäivän niin silloin jo tulee semi huono omatunto. Toivoisin, että jokaisessa hevosihmisessä asuisi tiedonjano ja halu kehittyä paremmaksi hevosenkäsittelijäksi ja ratsastajaksi. Hevoset eivät myöskään ansaitse ratsastajaa joka purkaa oman turhautumisensa hevoseen. Muista olla kärsivällinen, mutta määrätietoinen hevosten kanssa!

Eräs hyvä ystäväni halusi kovin osallistua valmennukseen ja oppia uutta hyvältä valmentajalta. Hän heräsi aamulla kukonpieremän aikaan ja fillaroi talvipakkasessa yli10kilometriä tallille. Hän varusti hevosen ja ratsasti sen vielä useita kilometrejä maneesille, jossa valmennus on (ei ole omia kuljetusvälineitä), valmennus alkoi 8 aamulla. Hän oli myynyt ratsastushousujaan, että sai rahat kasaan valmennukseen. Suuri määrä vaivaa vain sen tähden, että oppii yhden uuden asian, mutta se on ollut sen arvoista, jos opit edes sen yhden uuden jutun! Jos oikeasti haluaa kehittyä, niin kyllä sitä keinoja keksii. Seuraavan kerran, kun sinulta kysytään ”osallistutko valmennukseen?”, vastaat siihen; ”mutta kun minulla ei ole rahaa” (koska ne ovat menneet alkoholiin, merkkivaatteisiin ym). Mieti mikä sinulle on tärkeintä, se että pyörit tallilla hienoissa vaatteissa vai ne hevoset ja ratsastus. Paitsi jos olet hyvin varakas, niin sittenhän rahat riittää kaikkeen niin ei ole tätä ongelmaa. Onneksi elämä on valintoja, joillekin tärkein asia maailmassa on perhe toisille kuntosali ja minä valitsen hevoset. 

Hevoset tuovat iloa elämään ja maailman kaunein ääni on oman hepan hirnunta. Tulen iloiseksi, kun haen Mimon puolilta päivin tarhasta, kun vihellän niin se vastaa. Hevonen on uskollinen ystävä ja se ei tuomitse eikä se petä tai jätä. Minusta on ilo katsella miten omat hevoseni Mimo ja Risto kirmaa kentällä, ne sai vielä viimeisenä yhteisenä aamuna juoksennella yhdessä. Saan paljon jaksamista ja tyytyväisyyden tunnetta, kun hevonen oppii uuden asian tai kehittyy jossakin asiassa paremmaksi oli se sitten käsittelyssä tai ratsastuksessa. Hevoset ovat elämän suola!

Meidän esittely

Kertokoon tämä ensimmäinen kirjoitus minusta ja hevosestani ja siitä miksi haluan aloittaa blogin kirjoittamisen. Opettelen blogini käyttöä (en ole mikään superdatis) ja voi olla alkuun todella alkeellisen näköinen ulkoasu ja tekstin tasostakaan en anna laatutakuuta. Aloitan blogin kirjoittamisen, koska haluan jakaa ajatuksiani muille hevosista, ratsastuksesta ja muutoinkin elämästä. Kaikki läheiseni eivät ole facebookissa joten he voivat lukea täältä kuulumisiani. Oppiessani täällä uutta hevosista niin pystyn välittämään saamani tiedon myös lukijoilleni. 

Minä Miila Mättölä olen 25-vuotias ratsastaja Etelä-Karjalasta. Olen Einolan Tallin ”oma kasvatti”. Olen ollut hevosten kanssa aina ja ensimmäiset kilpailut olen ratsastanut 7 vuotiaana. Olen kilpaillut viime kaudella kansallista sijoittuen 1.30m, He A ja kentässä helpolla tasolla. Koulutukseltani olen hevosenhoitaja, ratsastuksenohjaaja ja olen aloittanut opiskelut Ypäjällä ratsastuksen opettajaksi ja valmentajaksi. Opiskeluni on tällä hetkellä keskeytetty, koska lähdin Hollantiin opettelemaan oikeaa hevosmaailmaa. Olen todella tyytyväinen ratkaisuuni lähteä ulkomaille, koska olen oppinut muutamassa kuukaudessa täällä enemmän hevosista kuin monessa vuodessa Suomessa. 

Ask Me More ”Mimo” on 11-v FWB-tamma ja se on ollut omistuksessani toukokuussa 7 vuotta. Hevosen on kasvattanut Milja Saksanen ja olen iloinen siitä, että hän myi hevosen juuri minulle. Mimo on luonteeltaan nöyrä, miellyttämisenhaluinen ja hyppää kaiken suurella sydämellä, mutta osaa se vaatia arvoistansa palveluakin. ;-) Ilahduttavaa on se, että tämäkin aikuinen hevonen on kehittynyt eteenpäin muutamassa kuukaudessa, kun treeni ja hoito on oikeanlaista. Haaveissani on, että pystyisin vielä jonain päivänä starttaamaan Mimon kanssa 1.40 ja/tai kentässä vaativaa. Myöhemmin Mimo saa tehdä hienoja varsoja. Se on elämäni hevonen, jota menen nyt night checkille tarkistamaan, että sillä on kaikki hyvin.