Tänään tulin kotiin ajoissa (18.30) niin ehtii hyvin kotitöiden lomassa kirjoittaa minun ja hevosten kuulumisia. Tämä viikko on sisältänyt valmennusten pitoa, ratsastamista, sperman hakua, tamman siemennystä ja tänään opetettiin varsoja kuljetukseen. Tein uuden orivalinnan koska tammat eivät ole tiinehtyneet parista kerrasta ja nyt oria saisi vain pakasteena, koska se keskittyy EM-kisoihin. Valitsinkin oriin Canabis Z. Varsat menivät hyvin suoraan traileriin kauraämpärin perässä ja ajettiin tallin ympäri ja ulos. Varsojen tulevaisuuden kannalta suosin näyttelyissä käyttämistä sen takia, että tulee samalla opetettua kuljetus, pesu, talutus ja paikallaan seisominen ym. Tosin me ei olla nyt menossa näyttelyyn vaan ohjasajokurssille. Miellyttävämpi kouluttaa sitä pientä varsaa (1-2-v) näihin juttuihin kuin sitä isoa hyvinsyötettyä 4-v ratsuvarsaa.
Mimon kanssa odotellaan seuraavaa kiimaa ja siemennystä. Mimoa liikutetaan kevyesti, koska se kyllästyy jos sillä ei ole mitään tekemistä. Olen muuten keksinyt hyvän apuvälineen ultrauksiin, kun ei ole pakkopilttuuta ja paikallaan pitäisi saada ne seisomaan niin annan niiden nuolla purkissa olevaa makukiveä. Hyvä keksintö, toimi myös pään klippauksessa.
Edelliset kisat missä oltiin (jos harkkakisoja ei lasketa) olivat Savonlinna Opera Games. Savonlinnassa pe-la tuli yhtä puomia alas, mutta vikana päivänä David ja Centi hyppäsivät racing 120/130-luokan tuplanollilla. Olin todella tyytyväinen ! Hyvä fiilis kun huomaa hevosten edistyvän. Seuraavat kisat mihin olen menossa on sunnuntaina Kangasalalla kolmella hevosella tasolla 110-120.
Kangasalan jälkeen olen menossa Iralle ja Kemiöön.
Olen tässä miettinyt mitä "sanomaa" haluan viestiä ratsastajille ja mitä tässä nyt tulee ensimmäisenä mieleen. Esteillä hevoset paremmin pohkeen eteen etenkin kaarteissa. Sileellä se, että ratsastetaan hevosen kroppaa eikä suuta! Välillä näkee koulupuolella/sileellä hevosen pään alas sahaamista ja vieläpä alapohkeet irti tai etupainoista menoa hevonen "muodossa" tyhjänä ja takajalat tallissa. Esteillä taas näkee välillä, että hevonen on aivan pohkeen takana kaarteen läpi ja vauhti vaan hidastuu kohti estettä ja hypytetään hevonen yli paikoiltaan. Ratsastuksen opettelu on elämänmittainen projekti ja ei ole oikotietä onneen. Tänään koin onnistuneeni kun oppilaani oli eilen ratsastanut kisahevoseni tunnillani ja hevonen oli tänään miellyttävä ja pehmeä ratsastaa hänen jäljiltään. Superia ! :-) Hevonen on kuitenkin ratsastajansa peili eli jos hevosesi on kamala ratsastaa niin katse peiliin ! Jatketaan hyvän ratsastuksen opettelua !
keskiviikko 22. heinäkuuta 2015
sunnuntai 31. toukokuuta 2015
Come back kenttäkisoihin !
Eilen olimme Centin ensimmäisissä kenttäkilpailuissa Harjussa. Itselläni oli kahden vuoden tauko kenttäkisoihin. Kävimme kerran Centin kanssa maastotreenissä Harjussa ja se oli niin loistava siellä ja ei katsonut MITÄÄN, joten päätin osallistua tutustumisluokkaan eli aluemestaruuteen. Minulla on aina ollut hinkua lajiin, mutta kenttähevosen kokonaisvaltainen koulutus vaatii resursseja (mm. RAHAA) ajeluttaa erittäin pitkiä matkoja treeneihin ja kisoihin. Laji vaatii tietenkin myös valmentaumisen joka lajissa. Kaakkois-Suomessa on vain yhdet kenttäkilpailut vuodessa. Suomessa kenttäkilpailukausi on todella lyhyt. Eikä varmasti kaikista hevosistakaan ole kenttään. Vilkaisin kipasta kenttäkilpailukalenterin ja suurin osa kilpailuista on toisella puolella Suomea. Pari kilpailua on kohtuullisen ajomatkan päässä ja ne voisin ajatella tehdä. Tuossa nyt tuli vain lajin huonoja puolia, muistakaamme että kenttäratsastus on ratsastuksen kuninkuuslaji. Arvostan kenttäratsastajia suuresti, täytyy olla taitava kouluttaakseen hevonen loistavaksi joka lajissa ja vielä pitää se terveenä. Mistään ei saa samanlaista mieletöntä fiilistä kuin onnistuneen maastoradan jälkeen ! Se tunne kun iloinen hevonen laukkaa reippaasti allasi ja on valmis ylittämään mitä tahansa eteen laitetaan on huipputunne.
Kisat alkoivat eilen 9 ja menin siihen aikaan veryttelemään koulurataa varten ja siinäkin tilanteessa olimme ensimmäistä kertaa. Turhaan omistaja huolehti meneekö se edes peräänannossa radalla. Hevonen suoritti kouluradan hyvin keskittyneenä ja peräänannossa. Tuli todella hyvä mieli, kun estehevonen yritti parhaansa valkoisten aitojen sisälläkin. Olimme koulukokeen jälkeen 2. Rataesteet olivat vain 90cm joten rata tuntui todella helpolta ja meni puhtaasti, toki tekee hevoselle hyvää välillä saada tehdä helppoa ja pientä. Esteiden jälkeen kävelin maastoradan kolmesti. Rata oli melko tekninen / moderni siellä oli tehtäviä ja todella kapeita esteitä. Radalta löytyi kaikki hauta, banketti, risueste, vesi, kulma, taloja ym. Päässä pyöri ennen rataa vain, että nolla on saatava olen ansainnut sen mitalin. Monen tunnin odotus tuntui piinaavaan pitkältä. Iltapäivällä päästiin starttaamaan maastoon viimein. Kenttäkellostani oli patteri loppunut, mutta onneksi eräs kanssakilpailija lainasi omaansa. Olin varautunut, että hevonen tarvitsee ehkä tukea, kun ensimmäistä kertaa on lähdössä maastoradalle. Turhaan mietiskelin, hevonen lähti lähdössä jo hyvin imemään ensimmäiselle esteelle ja missään kohdassa ei ollut mitään vaikeuksia. Hyvin leimasi esteille ja oli todella menossa ja kaiken hyppäsi erittäin rohkeasti. Puhtaasti se meni ja hieman aliaikaa, mieletön hevonen CP Centi !! <3
Meidän suoritus oikeutti luokassa 2. sijaan ja koska voittaja oli alueen ulkopuolelta, niin meille tuli kultamitali. Olin yhtä hymyä kullasta ja siitä, että hevonen suorittaa kaiken noin hyvällä asenteella ! Olin kyllä sanonut omistajalle itsevarmasti, että me käydään hakemassa tuo kultamitali, hän kyllä epäili tuota koulukokeen onnistumista. En kyllä itsekään uskonut, että hevonen voi olla noin hyvä uusissa tilanteissa.
Taas muistan syyn miksi jaksan painaa aamusta iltaan talleilla. Uskon siihen, että joskus vielä ahkeruus palkitaan. Olen menossa Piia Pantsun valkkoihin ti-aamuna hypyttämään noviiseja maastoesteille ja lähtö tallilta 4.30. En välitä ajasta vaan siitä, että pääsen hyvän valmentajan oppiin.
Olkaahan ahkeria, uskokaa itseenne ja hoitakaa hevosenne viimoisen päälle ! Ihanaa kesää kaikille !
(C) http://ratsumaen.blogspot.fi/
Kisat alkoivat eilen 9 ja menin siihen aikaan veryttelemään koulurataa varten ja siinäkin tilanteessa olimme ensimmäistä kertaa. Turhaan omistaja huolehti meneekö se edes peräänannossa radalla. Hevonen suoritti kouluradan hyvin keskittyneenä ja peräänannossa. Tuli todella hyvä mieli, kun estehevonen yritti parhaansa valkoisten aitojen sisälläkin. Olimme koulukokeen jälkeen 2. Rataesteet olivat vain 90cm joten rata tuntui todella helpolta ja meni puhtaasti, toki tekee hevoselle hyvää välillä saada tehdä helppoa ja pientä. Esteiden jälkeen kävelin maastoradan kolmesti. Rata oli melko tekninen / moderni siellä oli tehtäviä ja todella kapeita esteitä. Radalta löytyi kaikki hauta, banketti, risueste, vesi, kulma, taloja ym. Päässä pyöri ennen rataa vain, että nolla on saatava olen ansainnut sen mitalin. Monen tunnin odotus tuntui piinaavaan pitkältä. Iltapäivällä päästiin starttaamaan maastoon viimein. Kenttäkellostani oli patteri loppunut, mutta onneksi eräs kanssakilpailija lainasi omaansa. Olin varautunut, että hevonen tarvitsee ehkä tukea, kun ensimmäistä kertaa on lähdössä maastoradalle. Turhaan mietiskelin, hevonen lähti lähdössä jo hyvin imemään ensimmäiselle esteelle ja missään kohdassa ei ollut mitään vaikeuksia. Hyvin leimasi esteille ja oli todella menossa ja kaiken hyppäsi erittäin rohkeasti. Puhtaasti se meni ja hieman aliaikaa, mieletön hevonen CP Centi !! <3
Meidän suoritus oikeutti luokassa 2. sijaan ja koska voittaja oli alueen ulkopuolelta, niin meille tuli kultamitali. Olin yhtä hymyä kullasta ja siitä, että hevonen suorittaa kaiken noin hyvällä asenteella ! Olin kyllä sanonut omistajalle itsevarmasti, että me käydään hakemassa tuo kultamitali, hän kyllä epäili tuota koulukokeen onnistumista. En kyllä itsekään uskonut, että hevonen voi olla noin hyvä uusissa tilanteissa.
Taas muistan syyn miksi jaksan painaa aamusta iltaan talleilla. Uskon siihen, että joskus vielä ahkeruus palkitaan. Olen menossa Piia Pantsun valkkoihin ti-aamuna hypyttämään noviiseja maastoesteille ja lähtö tallilta 4.30. En välitä ajasta vaan siitä, että pääsen hyvän valmentajan oppiin.
Olkaahan ahkeria, uskokaa itseenne ja hoitakaa hevosenne viimoisen päälle ! Ihanaa kesää kaikille !
(C) http://ratsumaen.blogspot.fi/
maanantai 9. maaliskuuta 2015
Kisakausi avattu
Kisakausi avattu 1-tason estekilpailuissa eilen Iralla. Ratsastettavat hevoseni joita minulla oli tänään mukana vasta aloittavat kilpailu-uraa/ ovat tehneet max. muutaman radan aiemmin. Ratsastin 6 pientä rataa, joista 5 olivat hitaita 0vp ja uusi tuttavuus oli ensimmäisissä kilpailuissaan ja pudotti yhden puomin. Ensi viikon sunnuntaina olen menossa 2-tason kisoihin Kotkaan.
Aloitin toimimaan yrittäjänä Etelä-Karjalassa palveluihini kuuluu mm. ratsutus ja valmennus. Olen erittäin motivoitunut työhöni ja haluan saada ratsastettavani ja oppilaani kehittymään. Toivon, että ihmiset näkevät sen että oikeasti välitän siitä, että oppilaani ja hevoset kehittyvät. Siitä saan motivaatiota mennä aamukasilta ratsastamaan ja rakentamaan esteitä tai iltakasilta pakkasessa mennä pitämään tuntia. Minulle tämä ei ole pelkkää työtä vaan ratsastus on koko elämäni. Katsotaan mitä tulosta saadaan aikaseksi tällä kaudella ! Positiivisin mielin mennään!
Mimon kuntoutus etenee ja ollaan nyt päästy aloittamaan laukkaaminen ja edelleen hevonen liikkuu täysin puhtaasti. Nyt näyttäisi siltä, että hankosidevamma takajalassa on selätetty. Olen viimeeksi hypännyt Mimolla viime vuoden elokuussa. Jos ei tule takapakkia, aloitetaan puomi- ja kavalettitreenit tämän kuun lopussa.
Suunnittelen tammojen astutuksia ja haaveilen siitä, että minulla on muutaman vuoden päästä sellaisia hevosia joilla on rahkeita hypätä enemmänkin kuin 130-luokkia, toki edellyttäen myöskin sitä että itse kehityn paremmaksi.
Onnea ja Menestystä kaikille tälle kaudelle ! :-)
Aloitin toimimaan yrittäjänä Etelä-Karjalassa palveluihini kuuluu mm. ratsutus ja valmennus. Olen erittäin motivoitunut työhöni ja haluan saada ratsastettavani ja oppilaani kehittymään. Toivon, että ihmiset näkevät sen että oikeasti välitän siitä, että oppilaani ja hevoset kehittyvät. Siitä saan motivaatiota mennä aamukasilta ratsastamaan ja rakentamaan esteitä tai iltakasilta pakkasessa mennä pitämään tuntia. Minulle tämä ei ole pelkkää työtä vaan ratsastus on koko elämäni. Katsotaan mitä tulosta saadaan aikaseksi tällä kaudella ! Positiivisin mielin mennään!
Mimon kuntoutus etenee ja ollaan nyt päästy aloittamaan laukkaaminen ja edelleen hevonen liikkuu täysin puhtaasti. Nyt näyttäisi siltä, että hankosidevamma takajalassa on selätetty. Olen viimeeksi hypännyt Mimolla viime vuoden elokuussa. Jos ei tule takapakkia, aloitetaan puomi- ja kavalettitreenit tämän kuun lopussa.
Suunnittelen tammojen astutuksia ja haaveilen siitä, että minulla on muutaman vuoden päästä sellaisia hevosia joilla on rahkeita hypätä enemmänkin kuin 130-luokkia, toki edellyttäen myöskin sitä että itse kehityn paremmaksi.
Onnea ja Menestystä kaikille tälle kaudelle ! :-)
torstai 31. heinäkuuta 2014
Satsaa valmennukseen
Mietin tänään miksi ratsastajat eivät ole halukkaita sitoutumaan valmennuksiin. Varmasti ne ketkä yrittävät järjestää valmennustapahtumia tietävät mitä tarkoitan, eli ei saada riittävästi osallistujia ja valmennus joudutaan perumaan. Mitkä ovat ne todelliset syyt ettei haluta panostaa valmennuksiin? Raha, motivaatio/jotain "parempaa" tekemistä, kyydin puute, ajan puute (koulu, työt, perhe) tai toki voi olla myös oikea perumisen syy eli sairastapaus hevonen tai ratsastaja.
Vai onko ajattelutapa niin, että se valmennukseen menevä raha menee hukkaan? Eihän se mene, koska silloinhan sinä panostat omaan taitotasoosi ja hevosen koulutustasoon. Etenkin jos kilpailee ja haluaa menestyä ja edistyä niin eihän se onnistu ilman hyvää valmennusta. Itse ainakin uskon siihen, että mitä parempi ratsastaja on ja osaa ratsastaa hevostaan oikein, niin sitä onnellisempi/tyytyväisempi ja terveempi ratsu on. Luulen, että iso osa ratsujen vaivoista ja vioista johtuu huonosta/vääränlaisesta ratsastuksesta. Hevonenhan pysyy terveempänä, kun sitä ratsastetaan oikein takaa eteen ja huolellisesti läpi ja tämä on vaikeaa ilman valmentajan neuvoja tai itseään taitavamman ratsastajan läpiratsastusta. Mitä enemmän ja pidempään oppii ratsastamaan väärällä tavalla tai hankkii itselleen jonkun istuntavirheen/vinouden niin sitä hankalampaa ja työläämpää sen korjaaminen tai poisoppiminen on.
Hyvä valmentaja motivoi ratsastajaansa ja antaa ajankohtaisia harjoituksia kotiläksyksi, mutta se palava halu ratsastukseen pitää tulla sisäisesti ratsastajalta itseltään ja se motivaatio treenaukseen myös silloin kun on paska keli ja yksin pitäisi lähtee ridaamaan.
Jos haluaa edistyä kannattaa huolehtia säännöllinen valmennuskuvio kuntoon ja sitoutua valmennuksiin. Kun huomaa edistyvän ja menestyvän niin ymmärtää valmennuksen tärkeyden. Pitää nauttia siitä, että saa valmennusta ja vieläpä jos valmentaja on aidosti kiinnostunut ja haluaa auttaa ratsukkoa eteenpäin niin aivan superia.
Mekin ollaan Mimon kanssa tarvittu paljon apua valmentajilta ja tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Kuva on vuodelta 2011 kenttäkilpailujen rataestekokeesta Kuopiossa.
Vai onko ajattelutapa niin, että se valmennukseen menevä raha menee hukkaan? Eihän se mene, koska silloinhan sinä panostat omaan taitotasoosi ja hevosen koulutustasoon. Etenkin jos kilpailee ja haluaa menestyä ja edistyä niin eihän se onnistu ilman hyvää valmennusta. Itse ainakin uskon siihen, että mitä parempi ratsastaja on ja osaa ratsastaa hevostaan oikein, niin sitä onnellisempi/tyytyväisempi ja terveempi ratsu on. Luulen, että iso osa ratsujen vaivoista ja vioista johtuu huonosta/vääränlaisesta ratsastuksesta. Hevonenhan pysyy terveempänä, kun sitä ratsastetaan oikein takaa eteen ja huolellisesti läpi ja tämä on vaikeaa ilman valmentajan neuvoja tai itseään taitavamman ratsastajan läpiratsastusta. Mitä enemmän ja pidempään oppii ratsastamaan väärällä tavalla tai hankkii itselleen jonkun istuntavirheen/vinouden niin sitä hankalampaa ja työläämpää sen korjaaminen tai poisoppiminen on.
Hyvä valmentaja motivoi ratsastajaansa ja antaa ajankohtaisia harjoituksia kotiläksyksi, mutta se palava halu ratsastukseen pitää tulla sisäisesti ratsastajalta itseltään ja se motivaatio treenaukseen myös silloin kun on paska keli ja yksin pitäisi lähtee ridaamaan.
Jos haluaa edistyä kannattaa huolehtia säännöllinen valmennuskuvio kuntoon ja sitoutua valmennuksiin. Kun huomaa edistyvän ja menestyvän niin ymmärtää valmennuksen tärkeyden. Pitää nauttia siitä, että saa valmennusta ja vieläpä jos valmentaja on aidosti kiinnostunut ja haluaa auttaa ratsukkoa eteenpäin niin aivan superia.
Mekin ollaan Mimon kanssa tarvittu paljon apua valmentajilta ja tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Kuva on vuodelta 2011 kenttäkilpailujen rataestekokeesta Kuopiossa.
maanantai 7. heinäkuuta 2014
Ensimmäiset kv-kisat
Tällä hetkellä pyykkään kisavaatteitani ja mietin mikä minut saa hevostelemaan, ratsastamaan ja kilpailemaan. En keksi järkevää selitystä sille, minä vaan yksinkertaisesti haluan sitä enemmän kuin mitään muuta. Jostain sisältäpäin tulee himo kilpailemiseen ja mikään ei voi tulla sen edelle. Olen valmis tekemään kilpailemisen eteen paljon ja luopumaan monista asioista. Joskus on pitänyt käyttää kekseliäisyyttä mistä saada rahat kilpailemiseen. Olen joskus myynyt satulan tai kisakaapin päästäkseni kilpailuihin. En halua ruikuttaa, koska tämä on oma valintani, mutta myönnän, että lajin harrastaminen olisi helpompaa jos ei tarvitsisi laskea tarkkaan euroja. Se tunne, jonka saa onnistuneesta suorituksesta este- tai maastokokeesta on sellainen, mitä ei saa mistään muualta ja siihen tulee himo ja on pakko päästä radalle uudestaan.
Viimeeksi olin kisoissa lauantaina Savonlinnassa hyppäämässä nuoria hevosia ja ne toimivat hyvin vaikka ovatkin kokemattomia. Näitä kisoja aiemmin olin Lappeerannassa ja oma Ristoni hyppäsi nollan puolen vuoden tauon jälkeen (estetauko johtuu siitä, että on liisattuna kouluratsastajalle). Seuraavat kisani on minun ensimmäiset kansainväliset kilpailuni (tosin kisaan vain kansallisia luokkia) Hollannissa. Olen odottanut varmaan koko elämäni, että pääsen kunnon kisoihin ja nyt pääsen itse kouluttamalla hevosellani. Toivotaan, että ratsastan hyvin ja Mimo on vedossa. Mimo tuntuu nyt hyvältä ratsastaa, sen yskä on poissa ja takajalat toimivat paremmin, ei ole enää sellanen "puujalka". Minun pitää ratsastaa edelleen vähemmän kädellä ja enemmän istunnalla ja jalalla. Lisää harjoitusta ja kilpailukokemusta niin eiköhän me mennä eteenpäin. Toivon kaikille treeni-iloa ja onnistumisia kisoihin, nauttikaa kilpailukaudesta! :-)
Viimeeksi olin kisoissa lauantaina Savonlinnassa hyppäämässä nuoria hevosia ja ne toimivat hyvin vaikka ovatkin kokemattomia. Näitä kisoja aiemmin olin Lappeerannassa ja oma Ristoni hyppäsi nollan puolen vuoden tauon jälkeen (estetauko johtuu siitä, että on liisattuna kouluratsastajalle). Seuraavat kisani on minun ensimmäiset kansainväliset kilpailuni (tosin kisaan vain kansallisia luokkia) Hollannissa. Olen odottanut varmaan koko elämäni, että pääsen kunnon kisoihin ja nyt pääsen itse kouluttamalla hevosellani. Toivotaan, että ratsastan hyvin ja Mimo on vedossa. Mimo tuntuu nyt hyvältä ratsastaa, sen yskä on poissa ja takajalat toimivat paremmin, ei ole enää sellanen "puujalka". Minun pitää ratsastaa edelleen vähemmän kädellä ja enemmän istunnalla ja jalalla. Lisää harjoitusta ja kilpailukokemusta niin eiköhän me mennä eteenpäin. Toivon kaikille treeni-iloa ja onnistumisia kisoihin, nauttikaa kilpailukaudesta! :-)
keskiviikko 18. kesäkuuta 2014
kisat ja kirsikoita
On jo korkea aika päivittää blogiani, kun en ole mukamas ehtinyt. Päivät menee toki tallilla mutta nyt olemme tyttöjen kanssa illat katsoneet Sinkkuelämää, omg minä joka en edes katso televisiota, olen ihan koukussa sinkkikseen. Tähän kuukauteen on siis sisältynyt kisat, hevoselämää ja sinkkuelämää. Welcome to my life.
Olimme Mimon kanssa kansallisissa kisoissa kuun vaihteessa Saksassa Bornheimissa. Olin todella tyytyväinen 1.20m voittoon ja 1.30 viimeinen alas-suoritukseen. Ne olivat samalla ensimmäiset kisat eläessäni kisagroomina ja selvisin siitä viiden hevosen kanssa. Aamut alkoivat välillä jo viideltä, koska ensimmäiset luokat alkoivat todella aikaisin, mutta en valita, tärkeintä on, että pääsee kisoihin.
Nautin kesäisestä kelistä, hevosista, uima-altaasta ja kirsikoista. Eräänä päivänä treenin jälkeen istuin Mimon selässä syöden kirsikoita ja Mimo söi ruohoa banketin päältä ja samalla mietin, että elämä on aika hienoa.
Tässä on kuvia ihanista hetkistä viimeisen kuukauden sisältä ja jotta todellisuus ei vääristy, niin nuo kuvat ovat vain pieniä hetkiä elämästäni eli se ei ole pelkästään kirsikoiden syömistä Mimon selässä. ;-)
Klippasin Mimon ennen noita kisoja ja viime viikolla tämän mahtavan miniponin. Voiko olla mitään söpömpää kuin kokonaan klipattu minishettis !!! Mietin kyllä hieman itseäni, kun onnesta soikeana aloin klipata shettistä. Se on kivaa, että saa tehdä juttuja mitkä tekee iloiseksi. Seuraavat iloitsemisen arvoiset jutut on pari viikkoa Imatralla (BB-viikko Erinin keikka) ja sen jälkeen kisat, JEE! Nähdään ihanat !
Olimme Mimon kanssa kansallisissa kisoissa kuun vaihteessa Saksassa Bornheimissa. Olin todella tyytyväinen 1.20m voittoon ja 1.30 viimeinen alas-suoritukseen. Ne olivat samalla ensimmäiset kisat eläessäni kisagroomina ja selvisin siitä viiden hevosen kanssa. Aamut alkoivat välillä jo viideltä, koska ensimmäiset luokat alkoivat todella aikaisin, mutta en valita, tärkeintä on, että pääsee kisoihin.
Nautin kesäisestä kelistä, hevosista, uima-altaasta ja kirsikoista. Eräänä päivänä treenin jälkeen istuin Mimon selässä syöden kirsikoita ja Mimo söi ruohoa banketin päältä ja samalla mietin, että elämä on aika hienoa.
Tässä on kuvia ihanista hetkistä viimeisen kuukauden sisältä ja jotta todellisuus ei vääristy, niin nuo kuvat ovat vain pieniä hetkiä elämästäni eli se ei ole pelkästään kirsikoiden syömistä Mimon selässä. ;-)
Klippasin Mimon ennen noita kisoja ja viime viikolla tämän mahtavan miniponin. Voiko olla mitään söpömpää kuin kokonaan klipattu minishettis !!! Mietin kyllä hieman itseäni, kun onnesta soikeana aloin klipata shettistä. Se on kivaa, että saa tehdä juttuja mitkä tekee iloiseksi. Seuraavat iloitsemisen arvoiset jutut on pari viikkoa Imatralla (BB-viikko Erinin keikka) ja sen jälkeen kisat, JEE! Nähdään ihanat !
tiistai 13. toukokuuta 2014
kisapäivä
Tänään olimme Mimon kanssa kisoissa Koningsboschissa. Starttasimme pelkän 1.30m - luokan. Sää ei suosinut, satoi kaatamalla meidän suorituksen aikana. Sateesta huolimatta Mimo hyppäsi todella hyvin mutta itse tein virheen kolmoissarjalla josta seurauksena b.osa okserin takapuomi alas. Lähestymisessä otin hieman liikaa kiinni ja sarjan välissä ajoin liikaa eteen, jos oisin istunut hiljaa niin Mimo olisi luultavasti hypännyt nollan. Hevoseen olin tyytyväinen, itseeni en, mutta kyllä minä vielä opin ratsastamaan nuo kolmoissarjat. Radalla laukka saisi olla vielä sujuvampaa, niin hypyt helpottuisi entisestään. Radalla oli 12 estettä ja 15 hyppyä, kaksi sarjaa joista toinen oli 3-sarja. Suhteutettuja etäisyyksiä oli vain 7ask välejä. Radan jälkeen olin märkä alusvaatteita myöden ja ripsarit pitkin naamaa ja Mimo parkakin oli ihan märkä ja kurainen. Inhottavaa ratsastaa rataa sateessa mutta toisaalta jos pitäisi valita ratsastaa radan sateessa tai ei ollenkaan, niin valitsisin kuitenkin kisat vaikka sataisikin.
kuva Mimon bestiksestä :-)
kuva Mimon bestiksestä :-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)







